Otto

*Nelivarvaskilpikonna (Testudo horsfieldii)

*syntynyt vuonna 2007 Uzbekistanissa

*tuotu Hollannin kautta Suomeen 05/09

*ostettu Skanssin Faunattaresta 11.07.09

Otto on ensimmäinen yhteinen kilpikonnamme. Olin jo kauan haaveillut kilpikonnasta. Taas kerran sanoin Eemelille, että "sitten kun meillä on se omakotitalo, niin sitten täytyy ostaa kilpikonna". No sitten Eemeli totesi, että "voidaanhan me se jo tännekin ostaa". Eipä se sitten muuta vaatinut. Unettomia öitä vietin netissä surffaten ja kilppareista tietoa etsien. Vauvakuume kasvoi. Olimme nähneet Skanssin avajaisissa kilpikonnan, joten ajattelimme käydä katsastamassa siellä tilanteen. Ei ollut kilppareita. Kävimme kysymässä myyjältä, että tietääkö hän olisiko niitä tulossa. Ja olihan niitä! Hän ei osannut tarkkaa päivää sanoa, mutta otti yhteystiedot ylös. Seuraavan viikon torstaina tuli viesti, että nyt olisi konnat saapuneet. Niinpä kesäisenä lauantaiaamuna suuntasimme auton kohti uuden perheenjäsenen hakureissua.

Otto on luonnossa syntynyt (valitettavasti), mutta uteliaasti meitä ihmisiä ihmettelevä kaveri. Välillä pelästyessään sähähtää ja menee kilven sisään piiloon. Yleensä kuitenkin kun hänet nostaa lattialle, niin alkaa jalat käydä jo ilmassa kun tietää, että kohta pääsee kipittelemään isommalle alalle kuin oma kotiterraario. Sitten kun hän kasvaa isommaksi niin saa olla enemmänkin lattialla. Nyt täytyy vahtia, ettei hän hukkaannu mihinkään kun on vielä sen verran pieni. Lisäksi ei uskalla kovin kauaa pitää kerrallaan, ettei hänelle tule vilu. Puolessa tunnissa hän jo ehtii aika kauan puksuttaa ja sitten tekeekin jo hyvää päästä vähän lämmittelemään.

Oton terraarion Eemeli teki itse. Se on kooltaan 1 m pitkä ja 48 cm leveä. Isompana hän tarvitsee kaksi kertaa isomman, mutta sitten toivottavasti asummekin jo siellä paljon puhutussa omakotitalossa. Terraarion pohjalla on hiekan ja turpeen 1:1 seos. Vasemmassa päädyssä on kori kyljellään, ja siellä Otto nukkuu usein yönsä maahan kaivautuneena. Oikessa päädyssä terraarion takakulmassa on lämpölamppu, jonka alla iso tumma kivi. Siinä on mukava lämmitellä. Keskellä terraariota on UV-lamppu. Lisäksi terraarion oikeassa päädyssä etuosassa on kivikasa. Siinä Oton kynnet toivonmukaan saavat kulua, jottei ne kasva liian pitkiksi. Koska Otto on kova liikkumaan, on hänellä myös kaareva puusilta, minkä yli hän tykkää kiipeillä. Tietysti hänellä on myös ruokakuppi ja vesiastia. Kumpikin niin isoja, että hän sinne kokonaan mahtuu.

Suurin haaste on oppia ruokkimaan Ottoa oikein. Jännityksellä seuraamme, että kasvaako hän optimaalista viikkovauhtia. Toivottavasti onnistuisimme ruokinnassa ja hänestä kasvaisi terve ja pitkäikäinen ystävä. Haastetta riittää, sillä jo pelkästään riittävän monipuolisen ruuan tarjoamisessa on jo nähtävä vaivaa (luonnossa ruokavalio saattaa koostua jopa 150 eri kasvilajista), lisäksi pitää osata antaa ruokaa oikea määrä. Vielä ei osaa sanoa, onko ruuan määrä sopiva, mutta ehkä muutaman viikon päästä punnitustuloksista voidaan jo jotain johtopäätöksiä tehdä.

Otolla on paastopäivät joka kolmannen päivän välein. Tiistaisin hänellä on kylpypäivä ja sunnuntaisin käydään vaa'alla. Näillä täytyy olla kaksi paastopäivää viikossa, jotta ne eivät saa ruokaa liikaa.