Syksyn tuulahduksia

Maanantai 28.9.2009 klo 22:04

Heippa todella pitkästä aikaa! Taas on aika vierähtänyt oikein ryminällä eteen päin. Kesä on jo vietetty ja syysmyräkkä yrittää puhaltaa ulkona. Onneksi tähän asti on ollut vielä hienoja ilmoja. Nyt alkaa olla niitä ensimmäisiä syksyn tuntoja. Pimeys on jo kahdeksan aikaa päällä ja aina vaan lyhyemmäksi päivä käy. Hepat ovat vielä päivät laitumella, mutta vähissä alkaa olemaan nämäkin hetket. Kohta alkaa pitkä ja tylsä tarhakausi.

Positiivisia uutisia on kerrottavana näin viime kertomisten. Wilmalla on nyt ollut kapseli niskassa tuohon lisämunuaiskasvaimeen liittyen. Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että lääke tehoaa ja kadotettu karva alkaa pikku hiljaa kasvaa takaisin. Kyllä täällä on pelon sekaisin tuntein odoteltu, että tehoaako lääke vai ei. Nyt alkaa näyttämään jo ihanan positiiviselta. Ehkä saamme vielä pörröisen Wilman takaisin! Ja toivottavasti vielä saamme viettää vuosia aikaa pikkuisen mussukkamme kanssa.

Toinen positiivinen edistyminen liittyy meidän heposiin. Nimittäin nyt alkaa vaikuttamaan siltä, että Tepsua pystyisi pikku hiljaa alkaa oikein niinkuin kunnolla opettamaan. Olen jo pikku kävelyretkiä tehnyt hänen kanssaan valjailla ja ilman, niin että Donna-mamma on yksin tallissa. Kyllä hän vielä välillä siellä huutelee ja kakkaa pukkaa niin, että vartinkin aikana on jo kahdet kasat ilmestynyt. Mut ei se sinne talliin enää kuolla meinaa. Ihan suht koht rauhallisesti (kun ottaa huomioon lähtötilanteen...) hörisee korvat enemmän tai vähemmän luimussa kun takaisin talliin tullaan. Ei enää tärise ja puhise ja mene pitkin seiniä sydänkohtauksen partaalla heiluen niinkuin vielä keväällä. Ai että kun on niin hyvä olo! Nyt viimeistään on aika saada Tepsu koulun penkille. Tuleehan hän seuraavaksi 4-vuotiaaksi ja pitäisi jo pystyä ajamaan ja sitä rataa. Mut nyt se alkaa viimeinkin se opettaminen, jota olen odottanut jo kauan!!! Onneksi hän ei ole moksiskaan valjaista ja suitsista. Vielä kun hän oppisi rauhallisesti kävelemään ja ravaamaan (tuppaa välillä vähän innostumaan) niiden kanssa ja oppisi nuo käskyt, niin sitten voisi alkaa ohjasajamaan. Ja pikku hiljaa pitempiä aikoja, ilman ettei tarvitse käydä tallin edessä näyttämässä mummelille, että vielä ollaan tallessa... Nyt tavoitteena on oppia talven aikana asiat siihen malliin, että keväällä voisi maan sulattua laittaa kärryt perään. Joskos sitten kesällä pääsisi ajelemaan ja saisi Tepsulle ekat kengätkin jalkaan. Vielä ei niitä ole viitsitty laittaa, kun ei kerran tee vielä töitä. Saa olla vielä paljain varpain =)

Tompsukallekin kuuluu hyvää. Eläinlääkäri kehui vanhan rouvan olevan vielä ikäisekseen (23 w) todella hyvässä ja lihaksikkaassa kunnossa. Hampaatkin ovat vielä kaikki tallella ja ikään nähden hyvässä kunnossa. Nyt kun saadaan kesän jäljiltä popot jalkaan niin voidaan taas ratsastella hyvin mielin kohti toivon mukaan lumista talvea.

Tässä lyhykäisyydessään kuulumiset. Taas tämä kulunut sanonta, yritän kertoa kuulumisia seuraavaksi vähän nopeammin. Katsotaan taas kuinka käy. Ei muuta kuin ihania hevosteluhetkiä syksyn ruskasta nauttien! Ja muistakaamme viettä eläintenpäivää 04.10.!